Tempaustreenistä mifuun

Tämä viikko on ollut ns. kevennysviikko Prove-treeneistä, joten on ollut vapaat kädet treenata tai olla treenaamatta. 

Tempauksen tekniikkaa olen treenannut kaksi kertaa tällä viikolla. Tekniikkaa on tullut treenattua kyllä ahkerasti koko syksyn pelkällä tangolla ja tällä viikolla lisäsin sitten lopulta vähän painoa. Vitoset kumpaankin päähän ja johan helpottui oikean liikeradan löytyminen. Muuten sujuu ihan hyvin, mutta jotenkin se kyykky jää liian ylös. Tempauksessa on niin monta juttua mitä pitää saada yhtä aikaa tehtyä ja ne asiat pitäisi kaikki tulla automaattisesti. Siksi sitä tekniikkaa treenataankin, että kaikki sujuisi ja voisi lopulta lisätä kuormaa tankoon. Voi että sitä tunnetta, kun yhtäkkiä kaikki sujuukin hyvin. Seuraavalla kerralla sitten taas voi olla aluksi sähellystä. Niin kuin tällä viikolla toisen kerran tempaustreeniä tehdessä... Tekniikan jälkeen latasin kympit kumpaankin päähän, koska unohdin, etten ole vielä kympeillä tempausta tehnyt. Ensimmäinen tempaus sujui melko hyvin, mutta se kyykky taas jäi puolitiehen. Toisella tempauksella kesken kaiken hoksasin, että viimeksihän laitoin vitoset ja tempaus hajosi atomeiksi. Sain onneksi tangon hallitusti alas. 

Se on kyllä kummallista miten kevyehkösti se tanko nousee, kunhan ei tajua miten paljon lastia on. Joskus mavessakin olen luullut nostavani seitsemääkymmentä ja sitten noston jälkeen huomannut, että siinähän olikin kahdeksankymmentä. Ei nouse 80 kiloa, jos sen tietää siinä olevan. Mavessa olenkin jymähtänyt 70-75 kiloon nyt prove-treenin alettua. 80 kiloakin on mennyt, kunhan olen kahdesti viikossa mavea tehnyt. Nyt tulee mavetettua vain kerran viikossa. Samoin tempausta tulee tehtyä vain kerran viikossa. No, viiden viikon päästä siirryn taas omaan treeniin ja provesta olen jo saanut ihan hyviä juttuja mukaan omaan treeniini.

Tempauksesta vielä sen verran, että himmailen tangon laskussa oikealla reidellä ja mukavasti on mustelmia reisi täynnä aina tempauksen tekniikkatreenin jälkeen. Pitää oppia tällaisesta pois ennen kuin on enemmän lastia tangossa. Pystypunnerruksesta osaan kyllä hallitusti "tiputtaa" tangon niin, ettei tanko osu reisiin ja se ei kuitenkaan kolise lattiaan. 

Torstaina oli vapaapäivä, mutta odottelin nuohoojaa saapuvaksi, joten en päässyt salille. Tein sitten kotitreeniä nuohoojaa odotellessa sillä välin, kun poika oli koulussa. Kotoa löytyy juoksumatto, neljän kilon käsipainot ja 8 kilon kahvakuulia kaksi kappaletta. Käsipainot saisi olla raskaammat, mutta vipunostoa niilläkin voi tehdä ihan mukavasti. Kahvakuulilla saa hyvän yhden jalan maven tehtyä, kunhan toistoja on enemmän. Myös jonkinmoista etukyykkyä kahvakuulat rinnalla pystyy tekemään. Tietty oman kehon painolla saa jo tehtyä vaikka minkälaisen supertreenin. Pistoolikyykkyä harjoittelin ja se oli kyllä aikamoista äheltämistä. Dippiä, vatsarutistuksia ja punnerruksia sitten vielä loppuun. 

Perjantaina ennen iltavuoroa tein sellaisenkin selkä-rinta-treenin, että iltavuorossa kyllä tuntui. Sotilaspenkkiä, vinopenkkiä ja muutama muu rintalihasliike tuli tehtyä. Selkälihaksia tein ylätaljalla lapiokahvalla, alataljalla, sterlingiä ja sitten vielä selkäojennusta viiden ja kymmenen kilon lisäpainolla. Selkäojennuksessa toinen polvi yliojentuu kurjasti ja yritän välttää pitkiä aikoja siinä telineessä. Mieluummin teen vähemmän toistoja lisäpainoilla, jolloin polvi ei ole yliojentuneena niin pitkää aikaa. 

Toisella kertaa tempaustreenin jälkeen tein hackkyykkyä räjähtävällä nousulla 90 kiloon saakka. Alkoi kyllä räjähtävyys olla hieman mikroskooppista viimeisissä toistoissa. Sitten syviä kyykkyjä tuli tehtyä loput hackissa. 

Valakyykkyä ihan tavallisella jumppakepillä koitin tehdä joka välissä, kun oli puolta minuuttia pidempi palautus. Palautusvälit on usein todella lyhyet, koska en jaksa olla tekemättä mitään. Valakyykyssä taas tuntuu, että selän liikkuvuus ei ole niin hyvä kuin pitäisi. Tuntuu, että pikkuhiljaa valakyykyillä, scorpionilla ja muilla selän liikkuvuutta lisäävillä liikkeillä paranee... Selän liikkuvuus on ihan hyvä taaksepäin, mutta sitten selän pystyasennossa pitäminen kyykyssä on haastavaa. 

Smithissä vielä sumokyykkyä mahdollisimman alas ja muutama muu juttu ennen corejuttuja. Kokeilin korkeasta lankkupidosta tehdä sellaista sivukävelyä lankkuasennossa. Se oli haastavaa, mutta tosi hyvä liike. Jostakin tube-videosta sen otin testiin. Istumaannousuja ja tuota sivukävelyä lankkuna tein supersarjoina. 

Tänään sitten olin heti aamulla salilla. Vapaapäivän etuja. Eilen (lauantaina) oli aamuvuoro ja usein töitä on joko koko viikonloppu tai sitten koko viikonloppu on vapaa. Nyt oli tällainen osa-työ-viikonloppu siis. 

Maven vuoro oli tänään ja voi kuinka sitä rakastankaan. Mave on vain parasta. Vähän jo harmitti, että seitsemänkymmentä ei noussut kuin kahteen kertaan peräkkäin ja pienen tauon jälkeen toiset kaksi. Olin elätellyt toivoa, että jospa se 75 ainakin menisi nyt. Itsellä on noissa raskaissa liikkeissä periaatteena, että jos nousee vain kaksi kertaa niin seuraavaa painoa ei edes kokeilla. Ei mavessa se viisi kiloa paljoa paina, mutta silti. Loukkaantumisriski mavessa on suurempi, etenkin jos on jo toistoja alla ja alkaa lihakset väsyä. Tekniikkahan siinä kärsii, jos väkisin runttaa menemään ja sitten voi mennä selkä muusiksi. 

Takareittä tein pitkästä aikaa ihan takareisikoneessa. Takareiden limapussin tulehdus vaikuttaa menneen kutakuinkin ohi, mutta takareiden voimat ei kyllä ole läheskään samalla tasolla kuin keväällä. Teinkin sitten omasta tyylistäni poiketen maltillisilla painoilla ja enemmän toistoja. Hermotusta täytyy saada parannettua ennen kuin lisään kovasti painoja. 

Ojentajaa ja hauista tein taljassa superina, joka sekin on yksi lempitreenini käsivarsille. Hammeria mutkatangolla tuli ähellettyä heti perään, vaikka hauikset meinas, että jokohan se treeni olisi siinä. Vipunostot käsipainoilla sitten lopuksi ennen vatsalihastreeniä. 

Kokeilin vatsalihasliikettä alataljalla ja jumppapallolla. Tämäkin napattu jostakin tubevideosta vatsalihasjuttuja etsiessäni. Oli kyllä alkuun vaikea hahmottaa missä kohtaa jumppapallon pitäisi olla ja sitten vielä saada narut käsiin sieltä lattialta. Näytin ehkä siltä, että olen selälleen kupsahtanut sarvikuonokas, joka vimmatusti sätkien yrittää takaisin oikein päin. (Sarvikuonokas on iso kovakuoriainen joka on kivannäköinen otus, kannattaa guugeloida, jos ei ole tuttu ötökkä se.)

Tuo jumppapallo-liike oli kyllä supertehokas. Lankkua tein sitten 50 sekunnin pätkissä kolme kertaa peräjälkeen. Sitten vielä yksi vatsalihasliike loppuun (jonka nimeä en tiedä). 

Kuvat tulee nyt tänne ihan loppuun, koska joka kerta, kun yritän kirjoittaa kuvien väliin jotakin (muuta kuin kuvatekstiä), katoaa kuvat, teksit ja kaikki. Jää vain tyhjä sivu jäljelle. Onneksi sen saa kumottua ja teksi palaa takaisin. Aiemmin olen tehnyt niin, että ennen kuin kirjoitan kuvien väliin, tallennan luonnoksen, poistun, tulen takaisin ja muokkaan luonnosta. Jos haluan sitten seuraavan kuvan väliin jotakin kirjoittaa niin sama rulianssi uudelleen. Eli kuvat tulee siis näin tekstin perään tästä eteenpäin. 

Kotitreeniä

Nuohouksen jälkeen

Välillä musiikkia salilla

Todellakin! Yksi ei koskaan riitä.

Ei mahtunut tämä paita viime talvena vielä päälle

Mifu-suikaleita ym. lounaaksi

Musiikkia salilla pitkästä aikaa

Kuulokkeet pääsivät salille lauantaina ensimmäistä kertaa. Hommasin ne siis siksi, koska välillä salilla on ollut puheensorinaa, joka jostakin syystä häiritsee keskittymistäni. Radio tai telkkari ei niin haittaa taustahälynä kuitenkaan. Joskus vuosi sitten pidin kuulokkeita ja vanhaa mp3-soitinta salilla mukana, mutta jossakin vaiheessa se jäi pois enkä musiikkia kaivannutkaan. 

Kuulokkeet pysyivät hyvin menossa mukana. Harjoittelin tempauksen tekniikkaa alkulämmittelyjen jälkeen. Räjähtävyys puuttui aluksi täysin eikä kyykkykään vaikuttanut kyykyltä. Kuvasin sitten pienen videonpätkän, jotta näen paremmin mitä korjata. Videon katsomisen jälkeen sujui paremmin.

Kuulokkeet menossa mukana

Maastaveto oli seuraavana vuorossa. Jälleen nousi vain 70 kiloa ja sekin vain kahteen kertaan. En tiedä mikä tässä mavessa nyt oikein tökkii, kun on menty kymmenen kiloa alaspäin. Sama homma penkissä, vaikka siinä ei ole menty takapakkia niin ei kyllä edettykään mihinkään. Penkissä selvästi vikana on se, etten luota räkkiin, että se tosiaan ottaa tangon vastaan, jos ei voimat riitä, joten nostan varoiksi kevyempiä painoja, mitä varmasti saan ylös nelisen kertaa. Viimeinen nosto on sitten sellainen, että alkaa vähän tuntua, että seuraava ei ehkä menisi ja en edes kokeile. 

Kulmasoutuun sain viisi kiloa lisätä maksimista, mihin olen tyytyväinen. 

Ylätalja lapiokahvalla, siihen kymmenen kiloa lisää, vaikka toistoja ei mennyt kuin viitisen. Näissä ylätaljoissa on kyllä tekniikka kesän aikana kehittynyt. Jokin youtuben video selkäliikkeistä avasi kyllä näissä tekniikkaa hirmuisen paljon. 

Jalkaprässiä otin sitten extrana ja siinä en tavoitellut mitään maksimia. Mukavasti soi jokin biisi, missä laulettiin jostakin "get up, get down like there´s no tomorrow.." ja niinhän se meni up and down. :D 

Vatsarutistukset ja "supermiesliike" superina tuli sitten ähkittyä isossa salilla ja niihin tuli kyllä useampi toisto kumpaankin lisää. 

Perjantaina ostin alkoholittoman siiderin. Huomasin sitten, että eihän täältä löydy minkäänlaista pullonavaajaa... No, kaikenmoiset tongit ja sivuleikkurit auttoivat korkin auki (niin kuin kuvasta näkyy) ja korkin alta paljastui viisaus. 

Pinaattia, kikherne-kukkakaali-härkis-nuudeli-sotku

Mitä tehdä, kun rauta ei nouse?

Eilen oli pakkolepo salilta ja tuli töiden jälkeen vain siivoiltua. Niin ja kirjastosta tarttui tuollaisia kirjoja mukaan, joita tuli illalla luettua. 

Korkea lankkupito edessä (kengät on oikeasti valkoiset, eikä tuollaiset kusenkeltaiset)

Innokas hoitokoira 10 vee

Vaihdoin alakroppa-treenin ja yläkorppa-treenin paikkoja ja tänään oli sitten töiden jälkeen yläkroppaa luvassa. Into piukeana menin salille.

Sotilaspenkkiä tuli tehtyä ekaksi, ja se oli taas ylimääräinen liike. Tein kahteen kertaan maksimipainoilla ja sen jälkeen puolet painoista pois ja tällä lämmittelypainolla sitten niin monta kertaa, kun jaksoi - tauko - ja sama uudelleen.... Ja uudelleen... Ja vielä kerran.

Kävin hörppäämässä vettä ja virittelin pystypunnerrus-tangon ja raudat paikalleen. Tempauksen tangolla tein siis jälleen tätä liikettä niin kuin aikaisemmin. Aloitin kymmenellä kilolla ja ällistys oli suuri, kun rauta nousi tosi nihkeästi. Puolet vähemmän sain toistoja tehtyä kuin viimeksi.
Kokeilin uudelleen ja vielä kolmannen kerran. Joka kerta sain juuri ja juuri sen neljä toistoa kovalla ähellyksellä. No, mitäs tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä? Vähentää painoa ja tehdä uusiksi. No, niin en tehnyt vaan lisäsin painoa. Joskus se auttaa, koska joutuu keskittymään enemmän tekemiseen eikä pysty samalla ihmettelemään miksi ei suju. Useimmiten käy niin, että sitten rauta taas nousee. Ja usein tulee huomattua, että kyllä se rauta nousee, vaikka tuntuu että ei todellakaan nouse. Kyllä niitä voimia on jäljellä. Vähän niin kuin kroppa haluaisi säästellä - lusmu! Tai niin kuin aikansa nalkuttaa teinille, että tämä asia täytyy nyt vain hoitaa ja lopultakin teini sitten vääntäytyy ylös tekemään sen homman. Kyllä se rauta nousee. Ja sehän nousi, vaikka jouduin taas tehdä kyykkäyksen kautta sen liikkeen... Lopuksi tein vielä pelkällä tangolla niin monta kertaa kuin tanko vielä nousi. Tuskaa meinasi olla, mutta kaikkeni annoin ja siitä jäi hyvä fiilis.

Ristikkäistaljalla rintalihasrääkkäystä - yksi toisto enemmän kuin viime viikolla (jihuu…), facepullissa sama homma, yhden käden vipunostossa kaksi toistoa enemmän ja tavallisissa vipunostoissa sain sitten vaihtaa jo painoa raskaampaan. Kuuden kilon painot molempiin käsiin ja sain viisi toistoa tehtyä ihan mukavalla tekniikalla.

Hauiskääntö mutkatangolla - sama maksimipaino kuin viime viikolla, mutta toistoja kaksi enemmän ja sama lyhyen tauon jälkeen uusiksi. Ja tässäkin sitten lämmittelypainoilla niin monta kuin jaksoin vielä lopuksi.

Ranskalainen punnerrus käsipainoilla - sain vaihtaa raskaampiin painoihin. Seitsemän kilon käsipainot kätösiin ja naama punaisena pusersin neljä toistoa. Viides olisi ehkä vielä tullut, mutta tekniikka olisi varmasti kärsinyt. Tässäkin sarjan päätteeksi lämmittelypainolla niin monta kun ikinä lähtee.

Lopuksi vielä korkea lankkupito minuutin verran kolmeen kertaan. Ristikkäisiin kuppiojennuksiin sain lisätä muutamat toistot. Kyllä vatsalihaksetkin sai vähän kyytiä tänään.

Tänään salilla oli hiiren hiljaista, vaikka vähän väkeä olikin. Jos olisin ollut yksin salilla niin olisin kyllä kiroillut oikein olan takaa noissa tiukoissa tilanteissa. :D

Kerrankin on vapaa viikonloppu edessä. Tai oikeastaan niitä on nyt alkanut olemaan enemmän, että ei voi sanoa "kerrankin". Ostin alkoholittoman "Happy Joe"-siiderin ja meinaan nauttia sen illemmalla, kunhan saan autoon renkaat vaihdettua.

Vahingossa sumomavea kahteen kertaan ja muuta mukavaa

Tämä viikko on mennyt kaavalla: töihin-salille-kotiin-töihin-salille-kotiin... Poika on siellä Espanjan rannoilla tekemässä hiekkakakkuja ja puuhailemassa, joten töiden jälkeen on pelkkää omaa aikaa, eikä mitään velvollisuuksia.

Sunnuntaina oli sitä yläkroppa-treeniä, johon lisäsin sotilaspenkkiä. Ei kyllä ihan hurjia painoja vielä mene, kun tämä kuvassa oleva 20 kiloakin ottaa voimille.

Ei ihan vielä ole tuohon träkkiin tullut sellaista luottoa, että uskaltaisi kokeilla ykkösiä vetää ja aika pikkuhiljaa sitä painoa onkin tullut lisättyä. 

Salilla harvemmin näkee sotilaspenkkiä tekeviä ihmisiä ja heti sitä piti mennä höpöttämään, kun ensimmäisen kerran tässä salilla toiseen törmäsin. Painot kyllä sillä penkkaajalla oli paljon kovemmat ja näytti toistojakin menevän ylellinen määrä.

Maanantaina oli sitten jalka+selkä nro 1. Tein ihan omanlaiset alkulämmittelyt. Tykkään niin kovasti tehdä kahvakuula-sprinttijuoksu-vuorikiipeilijä-vatsalihas-alkulämmittelyjä. Kolmeen viikkoon en ollut näitä omia alkulämmittelyjä tehnyt ja huomasi kyllä, että ei kulkenut kovin kevyesti. Välillä piti sprintti vaihtaa kävelyksi ja sekös harmitti. 

Salilla oli yhtäkkiä paljon porukkaa ja jouduin jonottamaan hetken aikaa ylätaljalle. Tein odotellessa pohjelihaksia istuen. Odottelut siis hyötykäyttöön. 

Ylätalja lapiokahvalla alkaa kuulua jo suosikkiliikkeisiin selkälihasten osalta. 

Sumomaastavedossa oli vähän fiilis, että pakkopullaa, mieluummin tekisin tavallista mavea. Kiltisti kuitenkin sumoilin ja sain pitkällä tangolla ja 30:llä kilolla neljä toistoa tehtyä sitten loppuviimein. 

Tein sitten keskiviikkona sumomaven vahingossa uudelleen, mutta siitä lisää tuonnempana. 

Hack-kyykyssä sain lastata 130 kiloa, eikä tällä kertaa vetänyt hartiat jumiin. Muissa liikkeissä ei tullut hirveästi lisäystä, muutama toisto vain viime viikosta. 

Tein kyllä sitten vielä tavallisen maastavedon lisäksi, koska se on vain se oma lemppari. 80 kiloa oli tavoitteena, mutta ei noussut. Viisi kiloa pois ja johan nousi. Viisi kiloa ei paina juuri mitään, mutta jokin raja siinä menee, ettei se 80 nouse... 

Tiistaina oli jälleen sotilaspenkkiä Piian valmennuksen lisäksi. Vinopenkki sen jälkeen ja ei kyllä tarvinnut lisätä painoa ja toistojakin sain vain saman verran kuin viime viikolla. 

Erilaisia vipunostoja tein sitten ja niissäkään ei huomattavaa parannusta viime viikkoon ollut. Ainoastaan maaten alataljassa tehtävät pystysoudut ja vipunostot saivat lisäystä - toinen 7 kiloa ja toinen viisi lisää. Toistojakin tuli ihan kivasti. 

Hammerkääntöjä käsipainoilla ja sai kahdeksan kilon käsipainojen jälkeen vaihtaa yhdeksään kiloon. Tosin piti vaihtaa kyllä vuorotahtiin nostelemaan niitä painoja. Mutta meni se kuitenkin kolme per käsi, vaikka aika tiukkaa teki. 

Keskiviikkona eli eilen oli se ylimääräinen treeni. Meinasin pitää salivapaan, mutta otin varoiksi salikassin autoon odottamaan ja työpäivän jälkeen tuntui siltä, että pitää edes vähän salilla käväistä. Oli hyvä fiilis, kun olin hyvin nukkunut ja olin päättänyt tehdä vain pari asiaa, mutta ajan kanssa. Ajattelin ensin tehdä tempauksen tekniikkaa, mutta päätinkin tehdä seuraavasta selkä-jalka-treenistä muutaman liikkeen ja tehdä sitten tempausta siihen seuraavan treenin alkuun. No, muisti kun on hyvä ja ytimekäs ja yllättän ailahtelevainen, niin muistelin, että seuraavassa selkäjalka-treenissä on sumomave ja takakyykky. Ei tullut mieleen, että juurihan sitä sumoa tein muutama päivä sitten. 

Sumomavessa sainkin sitten lisättyä pitkään tankoon 40 kiloa ja ihan mukavan hidas kolme toistoa sillä sain tehtyä, joka oli siis maanantaista kymmenen kiloa parannusta. 

Takakyykyssä sain lisätä viisi kiloa ja tuntui, että sain nyt paremmin kyykyn tehtyä tosi syväksi. Nyt jalassa toki oli painonnostokengät, joilla noita kyykkyjä on kiva tehdä, koska pohja on niin tukeva ja sentin verran kantapää ylempänä päkiää. 

Jalkaprässiä tein sitten lisäksi, mutta voimia ei enää ollut jaloissa kovinkaan hurjasti jäljellä ja päätin olla yrittämättä lisäyksiä tällä kertaa. 140 kiloon saakka lappasin painoa ja niitä tuli tehtyä viimeisillä voimilla neljä toistoa. 

Piian valmennuksen aikana en ole tehnyt pistoolikyykkyjäkään, joten nyt kokeilin miltä tuntuu. No, tuntuipas kamalalta. Ihan kuin niitä en olisi koskaan ennen tehnyt. 

Etureiden tein vielä laitteessa ja 79 kiloa meni neljällä toistolla. Ihan tyytyväinen olen siihen. 

Tänään sitten on viimein se salivapaa, koska tänään olisi tullut viides salitreeni peräkkäin. Huomenna sitten töiden jälkeen hyvällä meiningillä. Piti kyllä jättää salikassi ihan tietoisesti aamulla autosta pois. Kävin sitten sen sijaan kirjastossa lainaamassa aiheeseen liittyvää aineistoa. 

Facebookista kaappasin Powerlifting motivation-ryhmästä tämmöisen "säännön". Se kuvastaa jotenkin omaa ajatusmaailmaa näissä salitouhuissa. Itse ajattelen, että kaikki painot mitkä saan kymmenen kertaa ylös (tai alas/sivulle/minne päin vain) on lämmittelypainoja ja niiden jälkeen alkaa vasta työt. Ilman näitä itselle tosi raskaita painoja, joilla saan tehtyä hätinä sen kolme toistoa, en varmasti menisi yhtä innokkaasti salille. En tiedä mikä niissä niin kiehtoo. Ehkä se itsensä ylittämisen tunne vaan on niin hienoa, että siihen jää koukkuun niin kuin huumeisiin. No, enpä tiedä. Itsellä ei kuitenkaan ole mitään pakkomiellettä saada aina hyvää tulosta ja osaan pähkäillä järkevän syyn aina sille, jos jokin treenissä ei vain kulje. Sitten teen sen mikä itsestä oikealta tuntuu.  

Yläkroppaa piinaamassa

Tämän päivän treeni oli Prove by Piia Pron rinta-olka-kädet nro 2. Aikaa oli pilvin pimein, koska pääsin salille vapaapäivänä. Kovin usein ei tällaista tilaisuutta tulekaan.

Nautiskelua salilla ja kyllä tuntui olkapäissä

Rintalihakset eivät kyllä mitään hurjaa kyytiä saaneet, vaikka lisäsin treeniin sotilaspenkin. Suurin osa treenistä oli erilaisia vipunostoja ja hyvä treeni olkapäille siinä tulikin. Rintalihakset, ojentajat, hauis ja muut yläkropan lihakset jäivät nyt paitsioon. 

Alempaa löytyy luultavasti vain yksi video pystypunnerruksesta. Yritin lisätä kummatkin. No, pystypunnerruksesta näkyy kuinka yritän 15 kilolla punnertaa. Yritin välttää niiaus-avusteet, mutta ei voinut mitään. Muuten ei olisi tanko noussut. 

Salilla kävin suihkun jälkeen vielä hierontatuolissa. On se mukava lisä salilla.

Kotiin kaupan kautta ja meinasikin olla jo kova nälkä. Taioin sitten välipalaksi tuhdimpaa salaattia, joka menisi kyllä ihan lounaasta noinkin. 

Illalla piti vielä käydä pieni sunnuntaiajelu pyörällä. Kypärä on aina päässä ja heijastinliivi ympäri vuoden myös tuolla ulkona liikkuessa. 

Ja tuolla noita videoita. En saanut tuota ensimmäistä poistettua, mutta toinen luultavasti näkyypi.

Vuorotyöläinen treenaa ja joskus jopa lenkkeilee!

Vuorotyön parhaita puolia; salille ennen iltavuoroa ja joskus ennen aamuvuoroa. Ennen iltavuoroa salilla saa olla ajan kanssa. Ennen aamuvuoroa on oltava nopea, sillä sali aukeaa klo 5 ja töissä on oltava klo 7. Onneksi työpaikka on lähellä salia. En ole aamuisin mikään nopein kala vedessä, mutta onneksi en ole oppinut torkuttamaan, joten ponkaisen kyllä aina heti sängystä ylös, kun kello soi. 

Iltavuoroon lähdössä salilta

Ihana syksy

Ennen aamuvuoroa

Nyt on ollut vähän tylsiä treenejä periaatteessa, koska joka viikko on samat treenit. Itse tykkään tehdä vaihtelevia treenejä, vaikka paljon on niitä suosikkeja, jotka olen hyväksi havainnut. Nyt on Prove-treeniä kolmatta viikkoa, vielä seitsemän edessä. Uusia kivoja liikkeitä on löytynyt ohjelmistoon kyllä, mutta ei kyllä mitään mullistavaa tässä ole vielä koettu. Nyt opetellaan nousujohteisuutta treeniin, mikä kyllä on itselle enemmän kuin tuttua. Tykkään yrittää joka viikko saada parempia tuloksia aikaiseksi. Myös treenin suunnittelua ei ole tarvinnut suorittaa, mikä on ollut mukavaa. On kiva etsiä uusia juttuja treeniin, katsoa tekniikkavideoita ja kokeilla omia yhdistelmiä treeniin. Onneksi on vuosikymmenet aikaa vielä treenata ja kokonaisuudenhan näkee sitten vasta jälkeenpäin.

Tuossa alimmassa kuvassa on Kuusannan tekemä paita päälläni. Halusin aamusalille pitkähihaisen ohuen paidan ja valitsin teknisen paidan sijaan tuon. Niin ihanaa materiaalia, että sitä voisi pitää koska vain (paitsi ihmisten ilmoilla, koska se on vielä aikamoinen makkarankuori päälläni).

Kannattaa katsoa kaikkea hienoa Kuusannan sivuilta täältä.

Pääsen aina keskiviikkoisin iltapäivällä tunnin lenkille, koska pojan partio on silloin. Tietenkin siinä tapauksessa, jos minulla ei ole iltavuoroa silloin. Oli kyllä kiva vaihteeksi tehdä kävelylenkki musiikit korvissa. Salilla en ikinä kuuntele musiikkia, enkä oikeastaan kotonakaan. Ainoastaan autossa ja kävelylenkeillä tulee musiikkia kuunneltua. Autossa radio rockia, tietenkin ja lenkillä ikivanhaa mp3-soitinta ja sen ikivanhat musiikit... Ehkä olisi aika siirtyä nykyaikaan ja hommata vaikka Spotify.

Takakyykkyyn sain aamulla lisätä viisi kiloa painoa ja sain tehtyä viimeisessä vedossa viisi toistoa peräti. Vasen takareisi alkoi siinä vaiheessa narisemaan, että onko pakko rasittaa toipilasta "jo" nyt. Hirveän hitaasti se takareisi sieltä saa voimaa, mutta eiköhän pikkuhiljaa sekin vahvistu ja lopeta ruikutuksensa.

Yksi vatsalihas-lemppari löytyi tuolta Prove-treenistä. Se on jalan nosto roikkuen. Siinä liikkeessä kyllä tuntuu kuin ei ikimaailmassa olisi vatsalihaksia tehnytkään. Toes-to-bar ei siis ihan vielä lähtisi tässä vaiheessa... :D

Kuukauden parhaat minuutit; syyskuu

Eli yhteenveto syyskuusta. Kehittyikö tietyt osa-alueet? Jos ei, niin miten treenaan paremmin jatkossa, jotta kehitystä tulisi?

Jalkaprässi, 160 kiloa - pelkkää iloa. :D

Syyskuu alkoi flunssan jälkitunnelmissa. Kuudet treenit jäi välistä elokuulla flunssapirun takia. Onneksi oli nopeasti ohimenevä pikkuflunssa, eikä mikään kuuden viikon superköhä, joita on viime vuosina ollut ihan liian monta.

Salikertoja syyskuun aikana kertyi 18 kappaletta. Keskimäärin puolitoista tuntia per kerta.

Kotona ei tullut treenattua yhtään, paitsi muutama tunti juoksua juoksumatolla.

Maastavedosta pääsin 60 kilosta kymmenen kiloa eteenpäin. Tähän vaikutti pitkälti tafferit, jotka saapuivat ilokseni ja hyödykseni elokuun lopussa.

Sotilaspenkissä en kehittynyt mihinkään, jos nostettavaa painoa katsotaan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että nostoista on kehittynyt hieman hallitumpia ja vasen puoli on hieman vahvistunut. Oikea puoli jaksaisi jo nostaa enemmän, mutta vasen joutuu nyt kehittymään ennen kuin painoa lisätään. Syyskuun lopussa ei ole penkkiä niin paljoa kuulunut ohjelmistoon Pro by Piia-valmennuksen takia.

Jalkaprässissä päästiin kevään lukemiin eli 160 kiloon. Koko kesä meni parannellessa takareiden limapussin tulehdusta ja jalkaprässi oli jäähyllä toukokuusta elokuuhun saakka. Aika nopeasti syyskuussa pääsi taas prässiin kiinni. Syyskuun alussa kokeilin sataa kiloa ja lopussa se 160 kiloa.

Takakyykky tuli takaisin ohjelmistoon samalla tavalla kuin prässikin - takareiden parantuessa. Elokuussa ensimmäiset kyykyt pelkällä tangolla ja syyskuussa 20 kilon painolla. Painoa en tuosta lisännyt, mutta pyrin tekemään syvempiä kyykkyjä tempaus mielessäni.


Yritän ujuttaa enemmän maastavetoa ja sotilaspenkkiä tuonne Piian valmennuksen sekaan. Olisin tyytyväinen, jos vasen puoli kehittyisi samaa tahtia mitä tähänkin saakka, jotta pääsisi penkissä eteenpäin. Penkki on itselle aika uusi tuttavuus. Sen kun pitäisin mielessäni, kun kauhistelen miten muutama hassu kilo siinä vasta nousee.

Tempausta oppimassa pt:llä

Tänään olin personal trainerilla ja katsottiin tempausta läpi. Tässä lähinnä itseä varten tällainen muistilista treenistä.

Treeniä parantamaan tempausta:

1. Hack-kyykky-laitteella pienillä painoilla räjähtävyyttä - sen verran kyykkyyn mistä tempaus lähtisi tangonkin kanssa ja siitä hyppy suorille jaloille niin nopeasti kuin pystyy.

2. Liikkuvutta rintarankaan scorpionilla. Vasemmalla jalalla oikealle liikkuvuus ei ollut niin hyvä, joten treeniä, treeniä.

3. Smithillä tanko niskassa samalla lailla räjähtävyyttä kuin hackilla.

4. Smithillä tanko suorilla käsillä - syvään kyykkyyn.

5. Kuminauha "tankona" suorilla käsillä - kyykkyyn.


Lisäksi tempauksen voi ensin jakaa osiin, jotta paikat lämpenee ja sitten tehdä tempausta. Viiden tempauksen sarjana, sitten tauko. Tietenkin aina pitää koota itsensä ja ajatuksensa joka vedon jälkeen.

Tempaus osiin:

1. Varpaille nousu ja lantiolla tankoa työntäen.

2. Polven kohdalta tempausta siten, että tanko jää rinnalle, kyynärpäät tankoa ylempänä.

3. Tanko nostetaan rinnalle, kyynärpäät tankoa ylempänä. Varpaille nousu, pudotus tangon alle ja samalla kyykkyyn.

Muista: tarpeeksi leveä ote tangosta - vähintään se 90 asteen kulma.

Hack jätti jälkensä.

On tullut treenattua tuota kaksijakoista nyt ja lisänä pientä omaa treeniä. Kotona juoksentelen välillä juoksumatolla ja hikihän siinä tulee niin kuin kuvasta näkyy.

Viime viikon treenissä olin jostain syystä jättänyt hack-kyykyn jo viiteenkymmeneen kiloon. Tällä viikolla meni 120 kiloa ja sekin melko kevyesti eli ei tarvinnut tekniikasta nipistää, mikä tietty on aina se mihin pyrin. Hartioihin tuo paino kyllä jätti pienet mustelmat. Ei oikein pehmusteet riittäneet...

Maanantaina ennen aamuvuoroa nyin salin ovea heti viiden aikaan. Nopeat lämmittelyt soutaen, tempaustekniikkaa, maastavetoa (meni 80 kiloa vihdoin!), hack-kyykkyä (se 120 kiloa), ylätalja lapiokahvalla, selkäojennusta viiden kilon kiekon kanssa, reiden loitonnusta (ja taas kaikki mitä koneesta lähti eli 68 kiloa ja 7 toistoa, joka on pari enemmän kuin viime viikolla) ja alataljalla tein hieman. Aika loppui ja suihkun kautta töitä paiskimaan. Työ on onneksi hieman fyysistä. En pystyisi kyllä mihinkään toimistotyöhön istumaan kahdeksaksi tunniksi...

Seuraavana päivänä tein loppuun treenin mitä en ehtinyt tuolloin maanantaina. Siitä tulikin kahden tunnin treeni sitten. Sotilaspenkillä aloitin vinopenkkiä, takakyykkyä tangon kanssa, sumomavea, vähän hauista ja ojentajaa, olkapäille vipunostoa, pystysoutua, lisää vipunostoa ja reisiä sekä vatsalihaksia. Yhden jalan nostot roikkuen on kyllä tullut Piia Prosta suosikikseni. Se on kyllä todella hyvä vatsalihasliike ja se jää kyllä ohjelmistoon.

Vielä olisi tälle viikolle kaksi Piian treeniä. Viikonloppu menee niin tiiviisti töissä, koska perjantaina on iltavuoro, lauantaina 12 tuntia ja sunnuntaina 8,5 tuntia. Perjantaina pääsen ennen iltavuoroa ja lauantaina pitkän vuoron jälkeen. Taidan kyllä tiivistää lauantain treeniä ja teen osan siitä jo perjantaina.

Tänään on sitten personal trainerin kanssa tempauksen tekniikkatreeniä ja toivoin ojentajille jotakin extraa myös. Haluaisin tietää mikä mättää siinä, etten pysty ranskalaista punnerrusta tekemään tangolla. Siinä vasen kyynerpää jumittaa ja olkapää joutuu muljauttamaan, jotta tangon saa alas. Tuo sama liike onnistuu kyllä käsipainoilla ja siinä ei kyynerpää jumita, mutta varmaan sitten liike tulee tehtyä erilailla ja onko se sitten teknillisesti oikein... No, siihen toivottavasti saisin vastauksen tänään.

Ojentajia tykkään treenata juuri tuolla raskalaisella punnerruksella niillä käsipainoilla. Ihanan raskaan liikkeestä saa, kun kyynerpäät eivät osoita kattoa kohti vaan takaviistoon. Kyynerpäät eivät liiku paikaltansa minnekään, ainoastaan käsivarsi liikkuu. Vähän samoin kuin ylätaljalla tehtynä, joko tangolla tai naruilla. Tykkään tehdä ensin narulla, sitten tangolla, koska niistä tulee vähän erilainen tuntuma, vaikka sama liike onkin. Käytän supersarjoja tehdessä tryonin sellaista muotoiltua kahvaa. Pitääpäs kaivaa kuva jostakin.

Ojentajille kahva